Työnohjaus on omaan työhön ja työyhteisöön liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden tarkastelua ja jäsentämistä työnohjaajan avulla. Ohjauksen tavoitteena on antaa voimia sekä herättää luovuutta ja uusia ajatuksia työhön liittyen. Työnohjauksen avulla vahvistetaan työntekijän itsetuntemusta, joka on työelämän tärkein työntekijätaito.

Työnohjauksen avulla tuetaan työntekijän, yrityksen johdon tai työyhteisön valmiuksia vastata erilaisiin haasteisiin ja varautua työelämän muutoksiin.

Yksilöohjaus

Yksilöohjauksessa suhde ohjaajan ja ohjattavan välillä on tiivistä, sillä ohjaustilanne rakentuu kahden ihmisen väliselle suhteelle. Yksilöohjauksessa ohjattava usein uskaltaa tuoda avoimesti esiin asioita ja pulmia, jotka häntä askarruttavat, sekä uusia ideoita ja unelmiaan.

Yksilöohjauksessa tuetaan persoonallista ja henkilökohtaista työniloa.

Ryhmäohjaus

Ryhmätyönohjaus on tarkoitettu 3–7 henkilön ryhmälle. Ohjaus koostuu pääsääntöisesti yhteisten työstä nousevien ilmiöiden käsittelystä tai tapauskohtaisesta työskentelystä. Ryhmän olisi hyvä koostua samankaltaisia työtehtäviä omaavista jäsenistä, jotta kiinnostus toisten kokemuksiin herää ja ryhmäläiset voivat myös oppia toisiltaan.

Ryhmä tarjoaa jokaiselle jäsenelleen hyvän reflektiovälineen. Ryhmän tilanteet ovat aina monisäikeisiä ja tarjoavat sen jäsenille oivan tilaisuuden itsetutkiskeluun ja persoonan kehittymiseen. Kokemuksien jakaminen on ryhmätyönohjauksessa keskeistä ja synnyttää helposti myös uusia oivalluksia.

Hyvinvoivat ja työssään viihtyvät työntekijät tekevät työnsä hyvin.

Vapaaehtoisten työnohjaus

Vapaaehtoisten työnohjauksella on kaksi erityisen tärkeää tehtävää. Sillä edesautetaan vapaaehtoistyön laadun varmistamista ja perustehtävän toteutumista. Laadun varmistamisella pyritään vahvistamaan vapaaehtoisille ja asiakkaille vapaaehtoistyön merkittävyyttä ja kiinnostavuutta. Laadun varmistamista työnohjauksella voidaan katsoa myös vapaaehtoistyön arvostamiseksi ja palkitsemiseksi.


Työnohjaus käynnistyy tutustumistapaamisella, jolloin kartoitetaan tilaajan toiveet työnohjaukselle. Tämän jälkeen tehdään sopimus työnohjauksen aikataulusta, toteutuksesta ja kustannuksissa. Sopimuskausi on ½–2 vuotta ja tapaamiset järjestetään 3–4 viikon välein, tai niin kuin erikseen sovitaan.


 


Työyhteisössä konfliktit alkavat pienistä asioista ja perustuvat usein väärinkäsityksiin ja kuulopuheisiin. Työyhteisösovittelu on yleisiin sovittelun malleihin ja ratkaisukeskeisyyteen perustuva menetelmä. Se tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja.

Työyhteisösovittelussa puolueettomana ulkopuolisena henkilönä, eli sovittelijana, autan riidan osapuolia löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä.

Ohjaan prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun, ja mahdollistan kuulluksi tulemisen ja tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun.

Keskustelujen kautta sovitteluprosessissa saadaan aikaan sopimus, jonka kaikki osapuolet hyväksyvät ja allekirjoittavat.

Sovittelun kautta ratkottavia tilanteita ovat mm.

  • organisaatiomuutoksiin liittyvät konfliktit
  • esimiehen ja alaisten väliset konfliktit
  • kiusaamiset
  • yhteistyön kehittämisen haasteet
  • työtehtävien jakoon ja rooleihin liittyvät epäselvyydet
  • kuppikunnat, juorut ja rooleihin liittyvät epäselvyydet
  • vanhat kaunat.

Työyhteisösovittelun tuloksia

  • Tilanteissa, joissa kaikkea on jo kokeiltu, sovittelulla voidaan saavuttaa kestävä ratkaisu.
  • Sovittelu ulkopuolisen sovittelijan avulla on lisännyt työyhteisön rohkeutta keskustella herkemmistäkin asioista.
  • Esimiestyö on helpottunut ja sovittelu on ollut vahva esimiestyön oppimiskokemus.
  • Ongelmia on saatu ratkottua ja ratkaisukyvykkyys on kasvanut. 
  • Avoimuus, vuorovaikutus ja yhteistyökyky ovat selvästi parantuneet.
  • Erilaisuuden ymmärtäminen on lisääntynyt.


Miksi valita sovittelu?

  • Se on nopea, toimiva ja tehokas prosessi.
  • Taloudellinen hyöty on ilmeinen.
  • Taloudelliset ja voimaannuttavat edut.
  • Sovittelu on voimakas oppimiskokemus.
  • Sitoutuminen yhteisiin haasteisiin lisääntyy.


Prosessikonsultoinnissa eli kehittämisprosessissa yhdessä asiakkaan kanssa luodaan näkemys olemassa olevasta tilanteesta, mitä tietoa sen ratkaisemiseen tarvitaan ja miten tietoa kerätään, miltä organisaatio näyttää ja mitä toimenpiteitä pitää tehdä. Tämä on usein tarpeen organisaatiomuutoksien yhteydessä.

Kehittämisprosessit liittyvät usein työhyvinvointiin, ilmapiiriin ja johtamisen kehittämiseen sekä erilaisten muutoksien läpiviemiseen. Kehittämisprosessien tärkein tehtävä on tuottaa kaaokseen järjestystä. Prosessikonsulttina tarjoan tapoja jäsentää ja ymmärtää asioita. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun johto ja henkilöstö ovat alusta asti mukana ja sitoutuneita kehittämistyöhön vaiheisiin, suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja myös saavutettujen tulosten ylläpitämiseen.

Kehittämisprosessi auttaa yhdistämään organisaation ja yksilön tavoitteet samansuuntaisiksi.

Konsultoinnissa tapahtuu

  • tavoitteiden selkiyttämistä 
  • tilanteen kartoittamista
  • työyhteisöstä nousevien ilmiöiden havaitsemista ja ymmärtämistä
  • ratkaisuehdotusten ja erilaisten etenemisvaihtoehtojen esittämistä.